Vahdon papin blogi

 

Mattoja pesemässä

 

Kesän kohokohtia on matonpesu. Kuulemma. Kun en mitään joutavaa tekemistä keksinyt, niin lähdin pesemään mattoja. Neljä mattoa, eihän siinä kauaa mennyt, mutta ei ole minun mielipuuhiani tuo!

 

Matonpesupaikalla seuranani oli kaksi vierasta rouvaa ja kysyinkin heiltä, että mitäs tykkäätte? ”Kesän kohokohtia on matonpesu.”

Jaahas, mitäpä siinä vastaan väittämään, hupinsa kullakin.

 

Siinä mattoja kuuratessa mieleeni nousi tapaus edelliseltä illalta. Turun Tietokilpailuyhdistys järjestää kerran kuukaudessa tietokilpailun, oli taas sen aika. Siinä kysymysten/ vastausten lomassa oli tietysti muutakin juttua. Joukkueemme kaksi jäsentä oli lähdössä tupakalle ja tulipa juttua minunkin tupakanpoltostani. 26 vuotta sitten poltin viimeisen tupakkani. Kerroin että en päässyt millään tupakasta eroon, lukuisista yrityksistä huolimatta, mutta sitten rukoilimme Sinikan kanssa ja se oli sitten sillä selvä, ei enää tupakkaa.

 

Toinen tupakoitsija hymähti ja lähti tervaamaan keuhkojaan. Siinä mattoja huuhdellessa tuli mieleeni, että oliko hymähdyksen syynä neuvottomuus: ’olipa outoa, mitä tuohon sanoisi’? Ehkä kyse oli siitä, että ’mieluummin jatkan, jos en omin voimin pysty lopettamaan, kuin rukoilen’. Vai oliko kyse siitä, että ’miksi kukaan haluaisi lopettaa tupakanpolton?’ Tiedä häntä.

 

Mutta mietin omiakin syitä tehdä asioita, siihen tyyliin kuin teen eli lähinnä se on kovaa itseyritystä, ähellystä ja ähräämistä. Kun ei suju, raivostuttaa ja tavarat lentelee ja omat konstit on loppu, niin sitten vasta tulee mieleen rukous.

 

Ihme juttu, mutta on toiminut monta kertaa, olisi usea tapaus kerrottavaksi esimerkiksi vanhojen autonropposteni vaiheilta. Antaapi nyt olla.

 

Täytyypä muistuttaa aina välillä itselle, että muistaisin rukoilla aina ennen tärkeitä juttujä, vähemmän tärkeissäkin, aina.

 

Ainakin useammin kuin käydä matonpesulla.

 

 

Aurinkoista kesää 2015!

 

Veikko Sailola

Vahdon kappalainen