Vahdon kirkko vuodelta 1804

Muistokivi
Nyjyiset urut
Krusifiksi
Kodilkas
Miestenpuolen lehteri
naistenpuoli lehteri

Vahdon seurakunnan historia alkaa vuodesta 1638, jolloin Vahdosta tuli Ruskoon kuuluva saarnahuonekunta. Ensimmäinen kokoontumistila oli saarnahuone Kierikkalan kylässä. Sen oli rakennuttanut Kankaisten omistajan, Evert Kustaanpoika Hornin, leski Margareeta Flincke. Vuonna 1688 saarnahuoneen paikalle rakennettiin pieni puukirkko. Se purettiin, kun uutta kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan Laukolan kylään vuonna 1800. Kierikkalan kirkon paikalla on nykyään muistokivi ja aluetta ympäröi kuusiaita.

Vahdon nykyinen kirkko valmistui vuonna 1804. Sen piirustukset on laatinut Tukholman intendenttikonttori, allekirjoituksena S.J.v Engeström. Kirkko on rakennettu hirsistä, ja sen rakentamiseen käytettiin myös vanhan kirkon aineksia. Kirkon eteläpuolella oli erillinen kellotapuli, mutta vuonna 1873 kellot siirrettiin kirkon yhteyteen rakennettuun kellotorniin. Kirkon vanhat urut rakennettiin vuonna 1876. Nykyiset urut vihittiin käyttöön Mikkelinpäivänä vuonna 2001.

Kirkon vanhin esine on puinen krusifiksi vuodelta 1665. Käytössä oleva alttaritaulu on vuodelta 1906. Se on Teodor Schalinin maalaama aiheesta Ylosnousseen ilmestyminen opetuslapsille. Kirkon vanhoista alttaritauluista "viimeinen ehtoollinen" on seurakuntasalissa ja "viimeinen tuomio" kirkkoherran virkanhuoneessa. Molemmat ovat 1700 luvulta.

Vahdon kirkko on viihtyisä ja kodikas. Kirkko on peruskorjattu sisältä vuonna 1999. Samassa yhteydessä otettiin maalikerrosten alta esiin arvokkaat maalaukset lehtereiden reunuksissa. Kirkon ulkomaalaus ja kunnostustyöt suoritettiin kesällä 2003. Kirkon ympäristöä ja hautausmaata pidetään kunnossa erityisesti pari kertaa vuodessa toteutettavilla hautausmaatalkoilla.