Kirkko keskellä kylää

Lomamatkoilla kun joskus pääsee matkustamaan eri paikkoihin, niin yleensä aina haluan poiketa vieraan paikkakunnan kirkkoon. Kirkko löytyy usein keskeltä kylää tai kaupunkia. Kirkko kertoo yllättävän paljon siitä paikasta, missä ollaan. Se tuo paikallista historiaa silmien eteen. Kansan elämää ymmärtää paremmin, kun pääsee vähän kurkistamaan menneisyyden verhon taakse.

Kirkko on turistille myös levähdyspaikka. Jos lomailee kuumassa maassa, niin kirkot ovat yleensä viileitä ja niissä on hyvä käydä vilvoittelemassa. Mutta ennen kaikkea kirkko on sielun lepopaikka. Monissa levottomissa turistikeitaissa kirkko on ainoa paikka missä saa hetken olla hiljaa hiljaisuudessa.

Muistan, kun vuosia sitten sain käydä Kyproksella. Agia Napan uimarannat ovat varmasti vilkkaimmat auringonottopaikat, missä olen ikinä ollut. Siellä kymmenet tuhannet aurinkorasvoilta tuoksuvat ihmiset grillaavat nahkaansa kovaäänisen teknomusiikin soidessa. Minä muiden mukana. Mutta sitten yllättäen löysin rannalta pienen kirkon. Menin sisään ja huomasin tulleeni aivan toiseen maailmaan. Maailmaan, jossa oli rauhaa. Tuntui hyvältä levähtää hetken pienen kirkon viileydessä. Aistin, että tässä elämässä on muutakin kuin se, mitä näemme ja mitä voimme koskettaa. On olemassa rauhaa, jota jokainen tarvitsee.

Jeesus sanoi kerran, että hänellä on sellainen rauha, jota ei kukaan eikä mikään voi antaa. Sen rauhan voi antaa vain Hän itse.

Ruskon ja Vahdon kirkot ovat paikkoja, joissa voi levähtää. Nämä ovat myös paikkoja, jossa saa tuntea Jeesuksen antamaa rauhaa. Levähdyspaikka keskellä elämää.

Tervetuloa mukaan Ruskon seurakunnan toimintaan. Tule levähtämään ja saamaan uusia voimia!

Pasi-pappi Salminen

Ruskon kirkkoherra