Tervetuloa Ruskon seurakunnan kotisivuille
 |
Minun kirkkoni
Tämä syksy on tärkeää aikaa Ruskon seurakunnalle. Marraskuussa 18. päivänä vietämme seurakuntavaaleja, jolloin valitaan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston jäsenet. Vaalien tunnuksena on Minun kirkkoni.
Minkälainen on minun kirkkoni? Minkälainen toivoisin sen olevan? Näihin kysymyksiin voit vastata äänestämällä seurakuntavaaleissa.
Voisiko Minun kirkkoni olla Ruskolla seuraavanlainen?
Minun kirkkoni uskoo. Ilman uskoa ei ole mitään. Se on henkilökohtaista ja universaalia, samalla omaa ja yhteistä. Luottamusta siihen, että on jotain suurempaa, joka kantaa. Kun maailma ympärillä muuttuu, kirkko antaa turvaa. Kuuntelee ja auttaa, vaikka oma usko horjuisikin.
Minun kirkkoni toivoo. Toivo antaa voimia. Auttaa uskomaan parempaan, oikeudenmukaisempaan maailmaan ja siihen, ettei kaikki pääty kuolemaan. Toivo kannattelee huomiseen ja antaa lohtua. Ristii kädet ja rauhoittaa. Toivoa on, aina.
Minun kirkkoni rakastaa. Kaiken se kestää, kaiken se uskoo. Tuo mukanaan onnen ja luottamuksen, mutta myös surun ja luopumisen. Rakkaus suurempaan ja iankaikkiseen tuo toivoa. Se on kärsivän maailman muutosvoima, koskettaa syvältä ja nostaa korkealle.
Minun kirkkoni on lähellä. Kirkko on mäellä ja kulman takana. Mukana ilossa ja surussa, syntymässä ja kuolemassa. Pyhänä ja arkena, juhlassa ja leipäjonossa. Mobiilissa ja netissä – mukana elämässä.
Minun kirkkoni uudistuu. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Ja sitten on kirkko. Mihin suuntaan haluaisit sitä muuttaa? Kirkko kuuntelee kaikkia, mutta vain toimimalla voit vaikuttaa sen tulevaisuuteen. Tule mukaan toimintaan. Tule ja äänestä!
Pasi-pappi Salminen
Ruskon kirkkoherra
Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: "Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista mitä sapattina ei ole lupa tehdä?" Mutta Jeesus vastasi heille: " Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille." Ja Jeesus sanoi heille " Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niimpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra." Mark. 2:23-28
